Kelan tukemaa kuntoutuspyskoterapiaa yksilöpsykoterapiana saa vuodessa 49 300 henkilöä ja perhe- ja pariterapiana 730 henkilöä (paria ja perhettä). 

Pari- ja perhepsykoterapeutteja on Suomessa reilusti yli 800. Kun perhe- ja paripsykoterapiaa on 730 päätöstä vuodessa tämä tarkoittaa, että perhe- ja/tai paripsykoterapeuttia kohden ei ole edes yhtä asiakasperhettä vuodessa. 

Kun puhutaan psykoterapeuttipulasta, puhutaan yksilöpsykoterapiasta. Psykoterapeuttipula ei ole todellinen. Meillä on Suomessa paljon käyttämättömiä psykoterapiaresursseja, joita ei osata käyttää yksillökeskeisen ajatusmallimme vuoksi. 

Isolla osalla pari- ja perhepsykoterapeutteja ei ole lainkaan Kelan kuntoutuspsykoterapiatuella käyviä asiakkaita. Jos jokainen pari- ja perheterapeutti tarjoaisi Kelan kuntoutuspsykoterapiapalveluita, meillä voisi olla 8000-16 000 parille/perheelle terapiapalveluita. 

Työssäni perhepsykoterapeuttina joudun säännöllisesti näkemään kuinka perheille ei tarjota riittävästi psykoterapia-apua, vaikka sitä olisi mahdollista saada. Kun perheet eivät saa apua ajoissa, asiat mutkistuvat ja sitä myöten se luo inhimillistä kärsimystä ja lisääntyviä kuluja yhteiskunnalle pahoinvoinnin kasvaessa. 

Koronakriisin aikana osan perheiden (vanhempien ja lasten) pahoinvointi on lisääntynyt paljon. Nuorten ahdistus tilanteessa on kasvattanut tarvetta mielenterveyspalveluille. 

Emme voi lisätä kunnallisella puolella mielenterveyspalvelujen resursseja vastaamaan kaikkea tarvetta, mutta voimme ohjata hoitoa tarvitsevia tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 

Niinpä on tärkeää, että kunnallisella tasolla turvataan psykoterapiaan pääsy. Tämä voidaan turvata riittävillä mielenterveyspalvelujen resurssoinneilla, että psykoterapiaan pääsyyn tarvittava B-lausunto voidaan saada kunnallisena palveluna. Näin voimme turvata perheiden tasa-arvoisuuden palveluihin pääsyyn. 

Otetaan esimerkkitapaukseksi viisihenkinen perhe.

Nykyisessä normaalitilanteessa jokainen perheenjäsen ohjataan omaan yksilöterapiaan. Alle 16v. lasten terapian maksaa sairaanhoitopiiri tai Kela kokonaisuudessaan ja 16-65v. tukee Kela. Lapsi voi käydä psykoterapiassa neljäkin kertaa viikossa omilla yksilökäynneillään ja vanhemmat kaksi kertaa viikossa. Kertakäynti psykoterapiassa on noin 85€. Kelan korvaus yli 16v. käynneistä on 57,60€. Jos laskemme, että 3 lasta käy 2 kertaa viikossa omassa terapiassa ja vanhemmat käyvät molemmat kaksi kertaa viikossa. Katto Kelan korvaukselle vuodessa on 80 käyntiä, joka riittää kahdesti viikkoon käynteihin, kun loma-ajat terapiassa on taukoa. 

Näin laskien aikuiset 2x(80 krt x 57,60€) + lapset 3x(80 krt x 85€) = 9216€ + 20400€ =29 616€ on koko perheen yhteiskunnalta vuodessa saama rahallinen tuki terapiaan. Yleensä tähän kuuluu vanhempienohjauskäynnit lisäksi kerran kuukaudessa sairaanhoitopiirin tai Kelan korvaamina 100€ x 10 = 1000€. Eli 30 616€ vuodessa. 

Kelan tukea on mahdollista saada 2 vuotta tällä tavalla ja lapsen terapiaa niin pitkään, kuin tarve nähdään olevan. Joten 2 x 30 616€ = 61 232€. Kolmas vuosi Kelan korvausta on vanhemmille enää puolet 2x(40 krt x 57,60€) = 4608€ ja lasten sekä vanhempainohjauskäynnit pysyvät samoina. Eli 4608€ + 20 400€ + 1000€ = 26 008€. 

Jos perhe tarvitsee terapian täydet Kelan korvaaman kolme vuotta, on perheen tarvitsema yhteiskunnan tukiraha yhteensä 87 240€. 

Jos sama toteutetaan perheterapiana, perheelle myönnetään 200 krt 95,87€ = 19 174€ yhteiskunnan rahallista tukea. Mikäli perhe on vähävarainen, se voi saada omavastuuosuuden Kelalta, jolloin perheen saama tuki on noin 30 000€. 

Perheterapian avulla perhe oppii käsittelemään asioita yhdessä, vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen ja oppivat käsittelemään asioita yhdessä lasten kanssa. Tämä tukee lasten ja vanhempien voimavaroja. Yksilöterapiassa näitä samoja perhe pilkottuna ei saavuteta. Jokainen käsittelee omia haasteitaan yksin terapeuttinsa kanssa, eikä perhettä opeteta yhdessä selviytymään ja puhumaan kokemistaan haasteista. Näin ollen lasten ja vanhempien tuen tarve yleensä jatkuu pidempään kuin tämä kolme vuotta ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat. 

Asia on tärkeä ottaa tarkasteluun ja huomion keskipisteeseen, kun puhutaan lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisesta. Nykyinen tilanne on sietämätön sekä yhteiskunnan että perheiden näkökulmasta. 

Kun perheelle luodaan avun mahdollisuus ajoissa, säästämme kertautuvissa kustannuksissa pitkällä tähtäimellä. Voimme näin säästää jopa lastensuojelun kuluissa toimimalla riittävän ajoissa. 

Liiian monta elämää on jo loppunut ennen aikojaa nyt koronakriisin aikana. Näkyvissä on, että lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on lisääntynyt. Tämä asia on tärkeä pitää näkyvillä juuri nyt, ehkä näin toimien voimme pelastaa yksilöitä ja perheitä elämään. 

 

Ritva Huusko

perhepsykoterapeutti

KD kuntavaaliehdokas