Lasten hyväksikäyttö on vuosituhansia ihmiskuntaa piinannut vitsaus, jolle täytyy voida laittaa jo piste. Maailmassa ei ole yhtä ainoaa maata, jossa lasten hyväksikäyttöä ei ole. Suomi voisi tavoitella paikkaansa maailmankartalla tässä asiassa.

Lasten hyväksikäyttö on aina heikomman ja puolustuskyvyttömän alistamista väkivalloin. Leaving Neverland -dokumentissa nähdään hyvin, miten aikuinen voi valmistella seksuaalisen aktin tapahtumista pitkän aikaa ennen väkivallantekoa. Näin ollen itse aktin voidaan sanoa tapahtuvan ilman väkivaltaa. Mikäli valmistelua ei olisi väkivalta olisi helpommin havaittavissa lapsen taholta.

Lapsen mieli ja normaali on aikuisen muokattavissa. Jos aikuinen uskottelee lapselle, että seksuaalinen kanssakäyminen on vain yksi rakkauden osoittamisen muoto aikuisen ja lapsen välillä, lapsen normaali muotoutuu sen mukaan. Vasta aikuisena ihminen voi alkaa erottamaan, onko häneen kohdistettu väkivaltaa, kun hänen psyyken rakenteensa kypsyvät ja hän saa etäisyyttä hyväksikäyttöön.

Hyvin usein käy niin, että hyväksikäytetty lapsi huomaa vasta aikuisena, että häntä kohtaan on toimittu väärin. Omien lasten syntymä ja kasvattaminen auttaa lapsena hyväksikäytettyä huomaamaan, että se miten häntä kohtaan on toimittu, on ollut väärin. Siihen saakka teko on voinut tuntua itseaiheutetulta, siltä että itse on ollut syyllinen tekoon. Näin hyväksikäyttäjä yleisimmin asian lapselle uskottelee. Ja koska lapsella ei ole elämänkokemusta muusta, hän hyväksyy sen, että syy on hänessä.

Yksi keino suojella lapsia hyväksikäytöltä on tukea lasten vanhempien vanhemmuutta. Kun lapsen rajoja kunnioitetaan syntymästä lähtien, ja hänet opetetaan turvallisessa vuorovaikutuksessa sanoittamaan asioita, hyväksikäytön riski vähenee. Mutta ei poistu kokonaan. Hyväksikäyttäjä kun useinkin luo lämpimän kiintymyssuhteen lapsen kanssa ennen tekoa. Eli lapsen tulee tunnistaa, mikä on oikein tai väärin toimittu häntä kohtaan. Siksi hyväksikäytöstä tulee puhua avoimesti lapsille vähintään kouluiästä lähtien, että he voivat tunnistaa, mikä on rajoja rikkovaa ja mikä kunnioittavaa kohtelua.

Pelotteena hyväksikäyttäjille toimii tiukempi lainsäädäntö ja pidemmät tuomiot. Ne ovat välttämätön muutos hyväksikäytön kitkemisessä. Lisäksi lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä tulee kouluttaa tunnistamaan hyväksikäytön oireita ja puheeksi ottamista. Avun saannista tulee tehdä helppoa, joka tarkoittaa resurssien lisäämistä perusterveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon.

Meillä on jo hyvin toimiva neuvolajärjestelmä. Valtaosa suomalaisista odottavista äideistä on neuvolan järjestelmän piirissä. Lisäämällä resursseja neuvoloihin, antaen terveydenhoitajille aikaa jututtaa vanhempia ja huomata tukea tarvitsevat luomme mahdollisuuksia säästöille. Kun tukea tarvitseva perhe löytyy tulee perheterapeutin palvelu olla saatavilla ja tarvittaessa myös kodinhoidolliset palvelut.

Sijoittamalla perheiden varhaiseen tukeen sijoitamme yhteiskunnan hyvinvointiin pitkäjänteisesti. Hyvinvoiva kasvava sukupolvi on työkuntoinen ja -kykyinen ja osaa asettaa jaksamisen rajansa. Näin suojaamme heitä myös uupumisilta sekä siitä kumpuavasta masennuksesta, monenlaiselta hyväksikäytöltä elämän aikana.

Lasten hyväksikäyttö ei tullut Suomeen maahanmuuttajien mukana, vaan ongelma on ollut meillä vuosisatoja vaiettuna häpeänä. Nyt kun olemme saaneet avattua tämän häpeää nostavan aiheen laajaan julkiseen keskusteluun, meidän on aika ottaa seuraava askel. Julmasta sukupolvia vaurioittavasta väkivallasta tulee tehdä loppu. Meidän on aika säästää sijoittamalla tulevaisuuteemme eli lapsiin ja nuoriin ja heidän hyvinvointiin.

Kirjoittaja on
Ritva Huusko
Perhepsykoterapeutti
Kristillisdemokraattien eduskuntaehdokas
Tyrnävä