EHDOKASNUMERO: 144

Kuka Minä Olen

Olen maaseudulla asuva uusioperhe äiti ja yrittäjä. Kunnallisissa luottamustoimissa olen ollut vuodesta 2017 lähtien varavaltuutettuna ja ympäristölautakunnan jäsenenä. Vuoden 2018 S-ryhmän vaaleissa tulin varavaltuutetuksi ja vuoden 2019 alusta hallituksen jäseneksi. Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana paikkakuntani MLL:n hallituksessa sekä nykyisin Marttyyrien Ääni ry:ssä.

Vahvinta osaamistani ovat lasten ja perheiden hyvinvointiin, mielenterveystyöhön, vanhustenhuoltoon ja pienyrittäjyyteen liittyvät asiat.

Tehdään Yhdessä Hyvää

Hyvinvoiva yksilö on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Rakennetaan turvallinen yhteiskunta lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.

Ritva Huusko

Ritva Huusko

Uusioperheeseemme kuuluu aviomieheni, hänen hänen kaksi aikuista lasta, biologinen tyttäreni ja sijaistyttäremme. Asumme maaseudulla ja työskentelemme puolisoni kanssa tahoillamme yrityselämän palveluksessa.

Työurani

    • Valokuvausala, 1988-1994
    • Sairaanhoitaja, 1999-2002 Ruotsissa
    • Sivutoiminen yrittäjä, 2003 lähtien
    • Sairaanhoitaja, 2003-2010
    • Perhekuntoutusohjaaja, 2010-2012
    • Perheterapeutti, 2012 lähtien
    • Kokopäiväinen yrittäjä, 2016 lähtien

Äänestämällä minua olet mahdollistamassa

  • riittävää resursointia vanhustenhuoltoon
  • lasten ja nuorten hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää ja korjaavaa tukemista
  • pienyrittäjyyden kannattavuutta
  • innovatiivisen yrittäjyyden tukemista

Mitä Asioita Painotan?

Mielenterveystyö

Pitäen sisällään sekä terveyspalveluiden turvaamisen ja riittävien kunnallisten palveluiden olipa SOTE-malli mikä hyvänsä. Turvataan hoidon saanti riittävän ajoissa ja oikea aikaisesti, jolloin hoidon komplikaatiot ja kustannukset voidaan vähentää ennakoiden. Hoidon saatavuus on osin riittämätöntä, riippuen asuinpaikasta mm. sairaaloiden sulkeminen ja keskittäminen pohjoisessa isoihin kaupunkeihin. Myös riittämätön palvelujen mitoitus on ongelma. Riittämättömien mielenterveyspalvelujen saatavuus aiheuttaa mm. ennenaikaista eläköitymistä, kun apua ei saada ajoissa vaikkapa työuupumukseen. Myös vanhuspalveluissa palvelujen mitoitus täytyy saada turvalliselle tasolle.

Yhteiskunnan kustannuksia kaikkien ikäluokkien osalta voidaan säästää panostamalla riittävän varhaisen vaiheen apuun, tukeen ja hoitoon, näin ongelmat ja sairaudet voidaan hoitaa pienemmillä kustannuksilla. Mitä komplisoituneemmaksi tilanne ja sairaus muuttuu, sitä suuremmat kustannukset yhteiskunnalle. Puhumattakaan yksilön ja perheen kokemasta kärsimyksestä, joka vaikuttaa jaksamiseen, selviytymiseen ja tuen tarpeeseen jatkossa. Työikäisten ja vanhusväestön riittävä tuki vähentää yksilön ja perheen kärsimystä, joka pahimmillaan ja yleensäkin vaikuttaa sukupolvisesti. Puhutaan sukupolvisesta syrjäytymisestä ja tätä voidaan ennaltaehkäistä riittävällä mielenterveystyön resursseilla ja tukitoimilla jo varhaisessa vaiheessa. Näin syrjäytymisen kehä ei pääse syvenemään ja jo tapahtunutta syrjäytymistä päästään vähitellen korjaamaan.

Lisäksi mielenterveystyössä tulee turvata työikäisen väestön, jo työssä olevan väestön jaksaminen. Tämä tarkoittaa psykoterapiapalveluiden turvaamista maakuntamalliin siirryttäessä. Myös vaativa lääkinnällinen kuntoutusa, joka osaltaan edistää pitkäkestoisessa ja vaativissa terapian tarpeessa, on turvatta

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä perheen hyvinvoinnin tukeminen.

Mielestäni näitä kahta ei voida erottaa toisistaan. Lapsi ja nuori on aina riippuvainen aikuisista. Olipa hänellä biologiset vanhemmat huoltamassa häntä tai joku mutta hän tarvitsee perheen/turvallisia aikuisia ympärilleen. Tukemalla perheen hyvinvointia tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. L

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallinen sijoitus maamme tulevaisuuteen. Turvallinen, jaksava aikuinen antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden elää turvassa. Minimitoimeentulo tulee turvata lapsiperheille, eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Tämä vaikuttaa hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Lisäksi tulee turvata avun saanti perheiden sitä hakiessa. Nykytilanteessa perheet kertovat useinkin tilanteesta, jossa he ovat hakeneet apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa, mutta resurssien vähäisyyden vuoksi, he eivät ole sitä saaneet ja ajan myötä kalliin lastensuojelun tarve on tullut ajankohtaiseksi.

Erilaisten päihteiden käytön lisääntymisen myötä on turvattava perheille riittävästi perhekuntoutuspaikkoja. Kalliit lasten ja nuorten sijoitukset voidaan osin estää, luomalla riittävän ajoissa saatava apu. Perheterapia mahdollistaa perheille jo lapsen odotukset ajasta lähtien ja sen tulisi olla perheiden ulottuvilla siihen kun lapsi on aikuinen ja kykenee pitämään itsestään huolen. Tukemalla vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, auttamalla turvallisen kiintymyssuhteen syntyä, lapsella ja nuorella on tieto, että aina on oma turvallinen aikuinen johon hän voi luottaa ja tukeutua.

Lapsen ja nuoren turvallisuus turvataan parhaiten sillä että lapsella ja nuorella on turvallinen oma turvallinen aikuinen kertoa kaikki askarruttavat mieltä painavat asiat. Näin voimme ehkäistä hyvissä ajoin ennalta lasten hyväksikäyttöä. Lapsi oppii samalla turvalliset rajat tietää mikä on hänelle turvallista ja hyvää, kun oma vanhempi ei riko hänen rajojaan verbaalisesti tai muutoin ja on läsnä olemalla kuuleva ja näkevä, oma turvallinen aikuinen. Perheiden hyvinvointia tulee myös tukea vanhempien jaksamista tukemalla, vanhempien jaksaminen tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamista.

Vanhusten hoito

Vanhusten hoidon laatu tulee turvata riittävillä resursseilla. Resurssien tulee olla 0,7. Liiallinen työn kuormitus, kiire saa aikaan uupumista ja virheitä hoidossa. Jaksavat ja hyvinvoivat hoitajat tuottavat myös hyvää hoitoa hoidettaville. Väsynyt ja ylikuormittunut hoitaja, ei jaksa tuottaa niin hyvää hoitoa, kuin hän toivoisi voivansa tuottaa, joka johtaa hoitajien uupumiseen ja pulaan koulutetusta ammattihenkilöstöstä. Ihminen ei ole kone eikä sitä tule häneltä odottaakkaan Liiallinen tehokkuuteen pyrkiminen saa aikaan hoitohenkilökunnan uupumista, alalta pakoa ja hoidon laadun entisestää huonontumista. Inhimillinen hoidon mitoitus on sekä potilaille/asiakkaille että hoitajille laatua turvaavaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi uupunut hoitaja tuottaa yhteiskunnalle tahtomattaan lisäkuluja, yritettyään ensin tuottaa yhteiskunnalle sitä mitä se on ollut häneltä vailla. Riittävä hoitajamitoitus on suuri säästö yhteiskunnalle pitkäjänteisesti ajatellen.

Maaseudun pitäminen asuttuna.

Suomen Maaseudulla on paljon työpaikkoja, joiden säilymistä tulee tukea ja mahdollistaa turvaamalla maaseudulla asuminen. Yhteiskunnallisesti on tärkeää turvata kotimaisen ruoan tuottaminen. Suomalainen ruoka on puhdasta, korkeatasoista ja turvallista. Suomalaisen ruuan saatavuus jatkossakin, tulee turvata turvaamalla maaseudulla asumisen mahdollisuudet. Tukikeinoja ovat muun muassa maaseudun koulujen toiminnan pysyminen, että lapset saavat kulkea kohtuullista koulumatkaa kotoa käsin, omien turvallisten vanhempien luona asuen. Julkista liikennettä tulee lukea niin, että maaseudulle on pääsy ilman ajokorttia kohtuullisin kuluin vanhusvästöllä ja nuorilla jatko-opintoihin. Näin tuetaan sekä vanhusväestön että lasten ja nuorten mahdollisuutta pysyä asumassa omalla kotiseudullaan lähellä omaisia.

Yrittäjyyden tukeminen

Yrittäjyytteen ei tule velvoittaa eikä pakottaa. Kaikista ei ole yrittäjiksi. Osa tarvitsee yrittäjyytensä tueksi riittävästi tukea, päästäkeseen alkkuun. Innovatiivinen yrittäjyys on Suomen kilpailuvaltti maailmanlaajuisesta näkökulmasta käsin, sillä meillä on paljon akateemisesti koulutettuja, joilla ei ole työtä. Kaikkia ei tule velvoittaa yrittäjyyteen vaan tukea innovatiivisesti toimivia yritityksiä, että he voivat palkat tarvittavaa työvoimaa tuotteiden kehittelyyn. Näkisin että Suomen kilpailuvaltti maailmanlaajuiseseti on hyvä ja korkeatasoinen koulutus, joka mahdollistaa työvoimaa innovatiiviseen yrittäjyyteen. Muun muassa tuotteille, jotka edistävät energiatuottoa turvallisesti tai muita ympäristöteknologiaa edistävät tuotteet, jotka turvaavat puhtaan luonnon säilymistä ja saastumisen hidastumista. Uskon, että meillä voitaisiin kehittää myös osaamista saastuneen ympäristön.Mutta se vaatii tahtotilaa ja rohkeutta sijoittaa innovatiiviseen yrittämiseen.

Seuraa Minua Verkossa